Premium Value Bets - Ykkönen 2016

Ykkönen on viime vuosina nostanut selkeästi profiiliaan ja kaudesta toiseen on puhuttu ”kaikkien aikojen Ykkösestä”. Sanoille on ollut katetta, sillä suuria yleisömääriä keränneiden Ilveksen ja KTP:n sarjanoususta huolimatta Ykkönen keräsi viime kaudella yli tuhannen silmäparin katsojakeskiarvon. Kauden 2016 Ykkönen näyttää ennakkoasetelmiltaan todella tasaiselta ja jännittävältä.

Teksti: Premium Value Bets | Valokuvat: Jussi Reinilä Photography

Premium Value Bets - Ykkönen 2016
Positiivisesti kehittyneiden yleisömäärien lisäksi Ykkösen pelillinen taso on ollut nousussa. Veikkausliigajoukkueiden maksamat pelaajapalkkiot ovat keskimääräisesti selvästi laskeneet ja palkkaa pystytään maksamaan yhä kapeammalle ringille. Tämän myötä laadukkaita pelaajia on vapautunut Ykköseen ja sarjatasojen taloudellisen eron kaventuessa myös siviiliasiat vaikuttavat entistä enemmän pelaajien päätöksiin tulevasta joukkueesta.

Tälle kaudelle pelillinen taso noussee selvästi, koska kotimainen jalkapallo talvehti ilman kielteisiä kabinettipäätöksiä. Ykkösen uudet joukkueet tulevatkin toissa talvesta poiketen sekä Veikkausliigasta että Kakkosesta.

Ykkösen peli eroaa merkittävästi Veikkausliigasta ja usein sarjatasoa vaihtavilla pelaajilla kestää hetken tottua uusiin olosuhteisiin. Ykkösessä pelin rytmittäminen ei ole niin selkeää ja usein ottelut ovat rikkonaisia ja kaksinkamppailuvetoisia. Joukkueet liikuttavat palloa nopeasti pystysuuntaan ja poikittaissyöttöjen määrä on selvästi matalampi kuin Veikkausliigassa.

Tämä johtaa hyökkäyksien ja maalien suurempaan määrään. Taktisessa ymmärryksessä ja kurinalaisuudessa Ykkösen pelaaja on useimmiten Veikkausliiga-pelaajaa jäljessä, mutta pelien kiihkeä tempo, kaksinkamppailujen suuri määrä ja runsasmaalisuus tekevät Ykkösestä katsojille elämyksiä tarjoavan sarjan.

Premium Value Bets - Ykkönen 2016
Viime kaudella noin joka toinen Ykkösen ottelu päättyi kotivoittoon. Kotiedun rooli tulee olemaan suuri myös alkavalla kaudella, sillä joukkueiden kotikenttien alustat ja koot poikkeavat toisistaan merkittävästi. Tämä antaa kotijoukkueelle edun niin kentän ominaisuuksiin tottumisen kuin kotikentälle hiotun pelitavan myötä. Esimerkiksi viime vuonna vierasjoukkueilla näytti usein olevan haasteita tottua Tammisaaren erittäin pienen kentän mittasuhteisiin.


Ykkösen kausi 2016 on ennakolta tasainen ja mielenkiintoinen. Seitsemän joukkuetta erottuu nousua tavoittelevaksi ryhmäksi ja marginaalit näiden välillä ovat pienet.

Nostamme sarjan ennakkosuosikiksi Veikkausliigasta pudonneen FF Jaron ja sen lähimmäksi haastajaksi TPS:n. Seuraava viisikko: AC Oulu, FC KTP, FC Haka, JJK ja KPV, on lähtökohtaisesti erittäin lähellä toisiaan, joten käsittelemme joukkueet aakkosjärjestyksessä.

Kahdeksannesta eli viimeisestä sarjapaikkaan oikeuttavasta sijoituksesta kamppailevat EIF ja FC Jazz. Sarjanousija GrIFK antaa muille harjoitusmäärissä selvästi tasoitusta ja rankkaamme sen sarjan viimeiseksi.


Pietarsaarelainen FF Jaro sijoittui viime kaudella Veikkausliigan viimeiseksi, vaikka pelillisesti se ei ollut sarjan huonoin. Kauden puolessa välissä Jaron tilastot olisivat oikeuttaneet turvalliseen keskikastin sijoitukseen. Joukkueen tuhoksi koituivat heikko viimeistely ja ailahteleva maalivahtipeli. Kauden toisella puoliskolla Jaroon liittynyt Alexei Eremenko jr. otti suuren roolin. Eremenkon saapumisen jälkeen Jaro oli tilastollisesti heikompi joukkue, sillä se loi hidastuneen pallotempon myötä selvästi vähemmän maaliodotusta.

Putoamisesta huolimatta Jaro ei ole heikentynyt ja Aleksei Eremenkon ryhmä lähtee sarjaan ennakkosuosikkina. Osalla pelaajista voi olla alussa vaikeuksia tottua Ykköseen, mutta jo edelliskausilta tuttu oma vankka pelitapa auttaa sopeutumisessa. Jaro pyrkii pallonhallinnalla liikuttamaan vastustajan muotoa ja avaa sen jälkeen pelin ristipalloilla laitahyökkääjille 1vs1-tilanteisiin. Jaron sinänsä selkeää ja yksinkertaista pelinavaamista on vaikea puolustaa.

Jarolla on kentän keskiakselilla riittävää kovuutta ja kokemusta esimerkiksi Thomas Kulan, Markus Kronholmin ja Johan Brunellin ansiosta. Hyökkäävään nelikkoon valmentaja Eremenkolla on paljon vaihtoehtoja, ja loukkaantumisen jäljiltä kentille pikku hiljaa palaava kapteeni Jonas Emet tuo lisää maalintekovoimaa. Nuorien ja jo Veikkausliigassa vastuuta saaneiden Sergei Atakayin sekä Sergei Eremenkon kehitystä on mielenkiintoista seurata alkavalla kaudella. Kauden alla Jaron selkein heikkous on edelleen maalivahtipeli. Toinen kysymysmerkki on maalintekijäksi hankitun kärkipelaaja Alberto Alvarado Morinin onnistuminen.

TPS päästi viime vuonna vain 18 maalia. Vaikka päästetyissä maaleissa on tilastollisena tunnuslukuna paljon onnea ja ”kohinaa”, kertoo erittäin matala maalimäärä joukkueen puolustamisen laadusta. TPS:n vahvuus on edelleen fyysisesti vahvan puolustuksen ja maalivahti Forsmanin kombinaatio. Hyvää työtä tehnyt valmentaja Mika Laurikainen on luonut TPS:lle nopeisiin kääntöihin ja vastahyökkäyksiin perustuvan pelitavan, johon joukkueen materiaali sopii erinomaisesti.

TPS menetti viime kauden avainpelaajista Jussi Aallon ja Matej Hradeckyn. Aallon tilalle TPS hankki huipputaitavan Jani Virtasen, joka on Suomen parhaita pelaajia löytämään tilaa vastustajan puolustuslinjan edestä ja väleistä. Virtanen tuo myös erinomaisen vasemman jalan vaihtoehdon erikoistilanteisiin.

Santeri Peltola jäi otsikoissa Hradeckyn varjoon, mutta Peltolan kurinalainen pelaaminen ja sijoittuminen mahdollistivat Hradeckylle vapauksia. Hyökkäyspelissä merkittävässä roolissa on hanakasti nouseva ja hyviä vasemman jalan keskityksiä antava laitapuolustaja Juri Kinnunen.

TPS:n nuoret pelaajat ovat edelleen kehittyneet ja ikinuori hyökkääjä Mikko Hyyrynen pystyy auttamaan joukkuetta erityisesti erikoistilannemaaleillaan. Nuorista hyökkäävistä pelaajista Ilari Mettälä on vielä pelityyliltään hieman kulmikas, mutta vaikuttaa potentiaaliselta maalintekijältä.

Rauno Ojasen valmentama AC Oulu pelaa parhaimmillaan näyttävää pallonhallintaan ja lyhytsyöttöpeliin perustuvaa jalkapalloa. Joukkueella on ollut kahdella edellisellä kaudella vaikeuksia sopeuttaa pelitapaansa kevään heikkokuntoisille kentille. On mielenkiintoista nähdä, tinkiikö Ojanen tällä kaudella filosofiastaan parempien tuloksien toivossa. Pomppuisilla kentillä lyhytsyöttöpeli on johtanut virheisiin, joista vastustaja on päässyt nopeisiin vastaiskuihin.

Pitkän ja kunniakkaan ammattilaisuran jälkeen Ouluun palannut toppari Markus Heikkinen pystyy kokemuksellaan ohjaamaan joukkuetta ja estämään pallonmenetyksiä vaarallisilla alueilla. Heikkinen muodostaa Lassi Nurmoksen kanssa hyvin peliä avaavan toppariparin.

AC Oulu on viime kausina pelannut usein niin sanotulla keskikentän timantilla, mutta tällä kaudella materiaali näyttäisi taipuvan 4-2-3-1-muodostelmaan. Isossa roolissa ovat kauden alla joukkueeseen liittyneet brasilialaiset pelaajat, joista erityisesti vasemman laidan Gilberton taituruus on huomioitu jo harjoituspeleissä. Brasilialaisten pelaajien sopeutuminen Ykkösen pelikulttuuriin ja vaihteleviin alustoihin tulee olemaan merkittävässä asemassa AC Oulun menestysmahdollisuuksien kannalta.

Kymppipaikalla viihtyvä Miroslav Paunovic on lähtönopeudeltaan hieman verkkainen, mutta vaarallinen vastustajan rangaistusalueen läheisyydessä. Hän saanee suuren vastuun viimeisten murtavien syöttöjen antajana. Juuri kauden alla hankittu David Ramadingaye pääsee keskikentän keskustassa pelaamaan vahvuuksillaan rikkovassa roolissa.

KTP tippui sarjaporrasta alaspäin karsintojen kautta. Joukkue näytti alkukaudesta melko raskasjalkaiselta, mutta paransi sesongin edetessä.

Numeromääräisesti KTP menetti talven aikana paljon kokemusta. Joukkue ei kuitenkaan viime kaudella ollut yksilöiden varassa, vaan pystyi kollektiivina taistellen venymään sarjan loppupuoliskolla.

Valmentaja Sami Ristilän käsissä KTP tulee tälläkin kaudella olemaan kaksinkamppailuihin suruttomasti menevä ja tsemppaavaa ”ahtaajafutista” pelaava ryhmä, joka on vaikeasti kaadettavissa etenkin kotikentällään. TPS:stä palannut Jussi Aalto tuo laatua erikoistilanteisiin ja keskikentän keskustassa Shane McFaul on merkittävässä roolissa. Lupaavasti viime kaudella MP:ssä esiintynyt Isaac Kannah tuo nopean ja laukaisuvoimaisen vaihtoehdon vasemmalle laidalle.

KTP vaihtelee prässitasojaan läpi otteluiden, mutta iskee erityisen voimakkaasti vastustajaan kiinni kentän keskustassa. Joukkueen puolustuslinja on kysymysmerkki, vaikka toppari Sebastian Dolivo on esiintynyt edukseen harjoituspeleissä ja kovaotteinen sekä monikäyttöinen Teemu Honkaniemi sopii hyvin KTP:n pelitapaan.

Haka menetti kaksi keskeistä pelaajaa: Kalle Multasen ja Juho Pirttijoen. Multasen maalimäärää on vaikea korvata, mutta Hakan puolustuspelaaminen tulee tiivistymään ja vastustajan pelinavaaminen vaikeutumaan aktiivisemman kärkipelaajan myötä. Tätä kautta Haka päästänee vähemmän maaleja kuin viime vuonna.

Erinomaisen kauden pelanneen Pirttijoen paikkaajaksi hankittiin ailahtelevasti EIF:ssä esiintynyt Etchu Tabe. Nuori keskuspuolustaja Eero-Matti Auvinen pelasi lupaavasti cup-ottelussa Ilvestä vastaan ja saattaa lyödä läpi jo tällä kaudella.

Päävalmentaja Kari Martonen peluuttaa joukkuettaan 4-2-3-1-muodossa ja hänen pelifilosofiassaan keskikentän hallitseminen on tärkeässä asemassa. Tähän Hakalla on tällä kaudella viime vuotta paremmat edellytykset. Chris James tuo pallollisen osaamisen lisäksi keskikentälle paljon kamppailuvoimaa ja mahdollistaa lupaavien Niilo Mäenpään ja Anton Popovitchin entistä suuremman roolin.

Hakan rinki on vuoden takaista tasaisempi, ja lähes jokaiselle pelipaikalle on tarjolla kaksi hyvää vaihtoehtoa. Kauden alla ykköskärjeksi hankitun Dudun pelikunto on kuitenkin tärkeä asia, sillä hänen tilalleen Martosella ei ole yhtä laadukasta korvaajaa.

JJK jatkaa pelillisesti samalla sapluunalla kuin viime kaudella. Joukkue on juoksuvoimainen ja iskee nopeasti vastaan riistojen jälkeen.

Hyökkäyspelissä JJK:n selkein reitti maalintekotilanteisiin on oikean laidan kaksikko Mikko Manninen ja Niko Markkula. Keskikentän keskustassa tasapainoisesti pelaava Iiro Järvinen sai jo viime kaudella paljon vastuuta, ja on nyt valmis nousemaan seuraavalle tasolle.

JJK menetti talven aikana maalintekovoimaa, mutta joukkueessa on piilevää potentiaalia etenkin loukkaantumisista kärsineen Jasin Abahassinen muodossa. Abahassine on isoksi pelaajaksi nopea, taitava ja pääsee oikein ajoitetuilla juoksuilla säännöllisesti laadukkaisiin maalintekotilanteisiin.

Suurin kysymysmerkki on maalivahtipeli, sillä Janne Korhonen pelasi viime vuonna vahvasti ja lupaavasti esiintynyt Teppo Marttinen on alkukaudesta loukkaantumisen takia sivussa. Ykkösvahtina aloittaa otteitaan EIF:ssä viime kaudella pelien myötä parantanut Ville Viljala. Kokemuksen merkitystä maalivahtipelissä ei voi vähätellä, sillä lukemattomat toistot opettavat ennakoimaan tilanteita ja ohjaamaan puolustuslinjaa. JJK on melko pienikokoinen joukkue, joten sen täytyy olla erikoistilanteissa erityisen huolellinen.

Nousijoiden todellinen taso näyttäytyy vasta sarjan alkaessa, mutta pelaajalistan perusteella KPV:n voi ennustaa yltävän parhaimmillaan jopa sarjan kärkitaisteluun.

KPV tulee olemaan vaikeasti lyötävä etenkin pienellä kotikentällään, jossa isokokoiset pelaajat ovat haastavia pideltäviä erikoistilanteissa.

Joukkueen keskikenttä on pelitavallisesti selvästi enemmän rikkova kuin rakentava, joten KPV pyrkinee toimittamaan pallon nopeasti ylös kohti Irakli Sirbiladzen rintaa. Georgialainen target-kärki on erittäin taitava suojaamaan palloa ja pystyy jakamaan sitä edelleen muille hyökkääville pelaajille. PS Kemistä siirtynyt toppari Felix Gustavsson osoitti viime kaudella pystyvänsä pelaamaan Ykköstä hyvällä tasolla.

EIF on kokenut suuria muutoksia talven aikana. Kakkosvalmentaja Kari Virtanen siirtyi Maarianhaminaan, ja päävalmentajaksi palkattiin Stefan Strömborg. Virtasen kädenjäljen katoaminen näkynee EIF:n puolustuspelin tiiviydessä.

Joukkue on etenkin keskikentältään heikompi kuin viime kauden päättänyt ryhmä. Maalivahti Tim Murray on vahvistus ja monikäyttöinen Tamás Gruborovics tuo lisää osaamista erikoistilanteisiin. Taitava vasenjalkainen keskikenttäpelaaja Emerik Grönroos on viime vuosina kärsinyt pahoista loukkaantumisista, mutta omaa edelleen paljon potentiaalia.

Kokenutta Sampsa Timoskaa on kaavailtu topparin paikalle, mutta hänelle olisi varsinkin alkukauden peleissä käyttöä myös keskikentän ankkurin roolissa. Topparina Timoskalle voi tulla ongelmia nopeiden hyökkääjien kanssa. Aivan kauden alla Kemistä Tammisaareen siirtynyt Sasa Jovovic ratkaisee joukkueen hyökkääjäongelman.

Tammisaaren keskuskentälle asennetaan kesällä tekonurmi ja ilmeisesti myös kentän pinta-ala hiukan kasvaa. EIF:n kotietu tulee putoamaan kenttäremontin jälkeen.

Kauden 2016 FC Jazz vaikuttaa aavistuksen vaisummalta painokselta viime vuoden joukkueesta.

Porilaisten keskiakseli heikentyi, kun runkopelaajaksi noussut ja tasaisesti suorittanut Teemu Penninkangas palasi Elias Ahteen tavoin SJK:hon ja yleismies Ilkka Santahuhta lopetti uransa. Alkukaudesta FC Jazz joutuu tulemaan toimeen ilman tärkeää Toni Junnilaa.

Valmentaja John Allen luottanee edelleen kaksinkamppailujen voittamiseen perustuvaan jalkapalloon. Hyökkäysvaiheessa FC Jazz hakee useimmiten Juho Lehtosta vastustajan puolustuslinjan takaa, vaikka Leroy Malukan ja Dani Sanchezin muodostama kaksikko keskikentän keskustassa yhdessä oikean laidan Samu-Petteri Mäkelän kanssa pystyisi myös pallolliseen kombinaatiopeliin.

FC Jazz voi tälläkin kaudella saada yhteistyöseura SJK:sta sarjapaikan kannalta ratkaisevat pelaajat.

GrIFK nousi jopa hiukan yllättäen Ykköseen. GrIFK harjoittelee selvästi muita vähemmän – tämä tulee väistämättä näkymään kuntopohjan riittävyydessä ja jaksamisessa kauden mittaan.

Rami Luomanpään ryhmä koostuu pääosin laadukkaista Kakkosen pelaajista. Kärkipelaaja Petter Meyer on taitava kyttäämään topparien virheitä ja tulee tekemään Ykkösessäkin maaleja. Keskikentällä Janne Törmänen pystyy rytmittämään joukkueen pallollista peliä, mutta erityisesti puolustuslinja vaikuttaa liian heppoiselta Ykköseen.

Kaunialaisjoukkue kerännee suuren osan pisteistään kauden avauspuoliskon kotipeleistä. Vierasotteluissa GrIFK saattaa väsyessään romahtaa, tämä kannattaa huomioida tasoituksellisessa vedonlyönnissä. Uskomme kuitenkin GrIFK:n olevan pelaajistoltaan kilpailukykyisempi kuin viime vuonna sarjasta tippuneet MP ja VIFK.

Ykkönen on vauhtia, maaleja ja lupaavia vedonlyöntikohteita

Liity mukaan